26-10-2023
Lohkoketju on kuin moottori, joka voimistaa digitaalista rahaa. Aivan kuten autot voivat olla bensansyöppöjä tai ympäristöystävällisiä, lohkoketju voi joko kuluttaa runsaasti energiaa tai olla ympäristöystävällinen. Tässä artikkelissa tutkimme, miten erilaiset lohkoketjut vaikuttavat planeettamme. Liity mukaamme selvittämään sen vaikutuksia ja ympäristöystävällisten digitaalisten ratkaisujen tulevaisuutta.
Oletko koskaan käyttänyt kirjaa tai päiväkirjaa asioiden seuraamiseen? Kuvittele digitaalinen versio siitä, johon monet ihmiset ympäri maailmaa voivat päästä käsiksi ja vahvistaa. Sitä lohkoketju käytännössä on. Se on kuin digitaalinen muistikirja, joka tallentaa tapahtumat, joita kutsutaan 'lohkoiksi'. Jokainen lohko seuraa sitä edellistä, muodostaen ketjun, ja juuri siksi sitä kutsutaan 'lohkoketjuksi'. Sen sijaan, että yksi henkilö olisi hallinnassa, kuka tahansa voi päästä käsiksi ja vahvistaa tiedot. Tämä tekee siitä läpinäkyvän ja turvallisen. Joka kerta kun uusi merkintä tehdään, se vahvistetaan ennen kuin se lisätään ketjuun. Lohkoketjuteknologian ihme on, että kun jotain lisätään, se on peruuttamatonta, mikä lisää luottamusta järjestelmään. Se on digitaalisen valuutan kivijalka, kuten Bitcoin, mutta sen sovellukset ulottuvat taloudellisten tapahtumien ulkopuolelle. Ajattele sitä turvallisena, läpinäkyvänä digitaalisena päiväkirjana, johon koko maailma voi luottaa.
Kun keskustelemme lohkoketjuteknologian ympäristövaikutuksista, se liittyy pääasiassa tämän digitaalisen 'päiväkirjan' ylläpitoon ja sen kuluttamaan energiaan. Tätä ylläpitoprosessia kutsutaan 'kaivokseksi' ja se muistuttaa yhteisponnistusta, jossa eri henkilöt (tai tässä tapauksessa tietokoneet) työskentelevät yhdessä seuraavan merkinnän määrittämiseksi päiväkirjaan. Koska osallistujia on lukuisia, miten päätetään, kuka saa oikeuden lisätä seuraavan tapahtuman tähän digitaaliseen päiväkirjaan? Lohkoketjumaailma on keksinyt erilaisia menetelmiä, joita kutsutaan konsensusmekanismeiksi, tämän päätöksen tekemiseksi, ja kaksi yleisintä niistä ovat 'Proof of Work' (PoW) ja 'Proof of Stake' (PoS). Kaivostyössä käytetyn mekanismin mukaan energiankulutus vaihtelee.
PoW-järjestelmässä prosessi muistuttaa maailmanlaajuista matematiikkakilpailua. Tietokoneet ympäri maailmaa kilpailevat monimutkaisen matemaattisen pulman ratkaisemisessa. Ensimmäinen tietokone (tai tietokoneiden ryhmä), joka ratkaisee pulman, saa oikeuden lisätä seuraavan 'sivun' (tai lohkon) päiväkirjaan. Tunnustuksena tästä saavutuksesta he saavat palkinnon, yleensä digitaalisessa muodossa olevina kolikkoina. Tätä lähestymistapaa kehitettiin alun perin tukemaan Bitcoin-verkkoa, joka on sen tunnetuin käyttäjä.
Tämä loputon kilpailu, jossa lukuisat tietokoneet toimivat huippusuorituskyvyllä, vaatii valtavaa sähkönkulutusta. Tämän sähkön tuottaminen aiheuttaa usein saastumista, vaikka uusiutuvat energialähteet muodostavatkin noin puolet näiden kaivostyötä harjoittavien (eli tietokoneiden) energianlähteestä. Yhden Bitcoin-transaktion arvellaan vapauttavan noin 50 kiloa CO2e, perustuen Cleanblocks-menetelmään.
Tästä syystä PoW on herättänyt kriittisiä näkemyksiä, mikä on kannustanut lohkoketju-yhteisöä kehittämään ja omaksumaan energiatehokkaampia tekniikoita. 'Proof of Stake' (PoS) -järjestelmä toimii hyvänä esimerkkinä.
Proof of Stake (PoS) esittelee perustavanlaatuisesti erilaisen lähestymistavan transaktioiden vahvistamiseen verrattuna perinteiseen, energiankulutusta vaativaan Proof of Work (PoW) -menetelmään. Sen sijaan, että sytytettäisiin kilpailu tietokoneiden kesken monimutkaisen matemaattisen ongelman ratkaisemiseksi, PoS käyttää validointijärjestelmää. Näiden validointien valinta ei perustu niiden laskentatehoon, vaan digitaalisten kolikoiden määrään, jotka he ovat valmiita 'panostamaan' tai asettamaan vakuudeksi. Kuvittele se digitaaliseksi lotoksi: mitä enemmän kolikoita sitoudut väliaikaisesti säästämään (tai 'panostamaan'), sitä suuremmat mahdollisuutesi valita validoida tiettyjen transaktioiden ryhmä.
Tämä lähestymistapa vähentää merkittävästi energiankulutusta kahdesta pääsyystä. Ensinnäkin jatkuva kilpailu puuttuu, joten tietokoneet eivät ole jatkuvasti huippusuorituskyvyssä kilpaillessaan aikaa vastaan. Ainoastaan määrätty validointi käsittelee transaktion, mikä on huomattavasti vähemmän monimutkaista kuin PoW-haasteiden käsitteleminen. Toiseksi, koska painopiste siirtyy laskentatehosta kolikoiden määrään, ei ole kannustinta kerätä ja käyttää energiaa vaativaa huippusuorituskykyistä laitteistoa. Tulos on järjestelmä, joka turvaa lohkoketjun eheyden ekologisesti tietoisemmalla tavalla, asemoimalla PoS:in mieluisammaksi vaihtoehdoksi niille, jotka kiinnittävät huomiota digitaalisten valuuttojen ympäristöjalanjälkeen. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että PoS kuluttaa 99 % vähemmän sähköä kuin PoW.
Ympäristönäkökohtien vaikutus on jo havaittavissa lohkoketju-ekosysteemissä. Ethereum, yksi merkittävimmistä ja vaikutusvaltaisimmista lohkoketjualustoista, suoritti siirtymisen Proof of Work (PoW) -konsensusmekanismista Proof of Stake (PoS) -järjestelmään syyskuussa 2022, siirtymää kutsuttiin Ethereum 2.0 -päivitykseksi. Vaikka useat tekijät vaikuttivat tähän merkittävään muutokseen, keskeinen motivaattori oli energiatehokkuus. Siirtymän jälkeen Ethereumin [ETH] vuotuinen hiilijalanjälki laski raportin mukaan yli 99 %, kuten Ethereum.orgin raportista ilmenee, ja nyt jokainen transaktio tuottaa vain 70g CO2e.
Huolimatta selvistä ympäristöhyödyistä PoS-järjestelmiin verrattuna PoW:iin, viimeaikainen lainsäädäntö, kuten Euroopan parlamentin huhtikuussa 2023 hyväksymä Markets in Crypto-Assets (MiCA) -asetus, ei määrännyt kieltoa krypto-omaisuuksille, jotka käyttävät Proof of Work -konsensusmekanismia (PoW). Tämän seurauksena kryptovaluutat, kuten Bitcoin, jatkavat toimintaansa ja pyrkivät jatkuvasti lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Siitä huolimatta, liikkuessaan kohti ympäristötietoisempaa kryptoekosysteemiä MiCA edellyttää, että kaikkien Crypto-Asset Service Providers on annettava tietoja krypto-omaisuuksien merkittävistä haitallisista vaikutuksista ilmastoon ja ympäristöön.
Givearn toimii yksinomaan Arbitrum-verkossa, joka on mekanismi, joka on rakennettu Ethereumin päälle lisätäkseen niiden transaktiokapasiteettia. Cryptowisserin tietojen mukaan jokainen Arbitrum-transaktio tuottaa alle 5g CO2e, mikä on merkittävä ero noin 50Kg CO2e:n päästöihin verrattuna Bitcoin-transaktioon. Valitsemalla toimia tällä lohkoketjulla Givearn ei ainoastaan vähennä hiilijalanjälkeään vaan myös sovittaa toimintansa yhteen laajemman liikkeen kanssa kohti kestäviä krypto-tekniikoita. Investoiminen Givearniin edustaa siten sitoutumista sekä teknologiseen innovaatioon että ympäristövastuuseen.
—
Vastuuvapauslauseke ja Riskivaroitus:Tämä sisältö esitetään sinulle 'sellaisenaan' yleiseen tiedonantoon ja koulutustarkoituksiin vain ilman minkäänlaista takuuta tai edustusta. Sitä ei tule tulkita taloudelliseksi, oikeudelliseksi tai muuksi ammattimaiseksi neuvoksi. Sinun tulee hankkia oma neuvosi asianmukaisilta ammattilaisilta. Digitaalisten varojen hinnat voivat olla epävakaita. Sijoituksesi arvo voi laskea tai nousta, etkä ehkä saa sijoittamaasi summaa takaisin. Olet yksin vastuussa sijoituspäätöksistäsi, eikä Givearn ole vastuussa mahdollisista tappioista, joita saatat kohdata. Lisätietoja saat lukemalla Käyttöehdot.